Rakas pikkuserkkuni
Paula lähtee maanantaina (ylihuomenna!!) vuodeksi AuPairiksi Amerikkaan jonnekkin kohtuullisen krhm. varakkaalle perheelle. Ja minä kökötän täällä kämäsessä Lappeenrannassa missä ei ole edes
Zaraa,
JC:tä tai edes
GinaTricot:ia! Kateellinen? En suinkaan. :D No ei, oon tosi ilonen Paulan puolesta. Tulee ikävä. Et oiskii parasta päivitellä blogiis useesti tai saat turpiis sillo ku tuut takasin Suomeen. :D Nojoo. Tänään oli siis Paulan läksiäisjuhlat. Meillä oli lahja mun tädin ja sedän ja meidän perheen kanssa yhteinen. Ehkä, en oo ihan varma. :D Mutta minä ja minun siskoni askarreltiin ihan sairaan hieno kortti. Siis onko hienompaa korttia ikinä nähty? :D Ja kun me kaks poropeukaloo sitä väännettiin, ni huh huh, ihme että tuli edes noin hieno. :D
Siinä on kaksi muffinia, vihreä ja vaaleanpunainen. Tuo vuoka on leikattu oikeasta muffinivuoasta, joita ostin vähän aikaa sitten
Indiskasta. Rusetti on tehty jostain vaaleanpunaisesta nauhasta ja kiinnitetty ohuella rautalangalla + liimalla. Muffinien päässä on pienet "timantit", kynsikoristeet, joita me saatiin lahjaksi juurikin Paulalta. Ja kuvassa ei taidakkaan näkyä, mutta itse korttipaperi oli jännästi kiekurainen.
Ja päivän asu siihen läksiäispippaloihin oli violetti raitamekko, mustat sukkahousut ja valkoinen villatakki. Kuvassa ei näy kunnolla sitä, miten se helma menee jännästi silleen pallohameen omaisesti, toisaalta siinä on sellaiset jännät lärpäkkeet sivulla.
Mekko: One Way
Ponnarit kädessä: Primark Käsikoru: Nomination (Kultakello)Asusteina toimivat tänään söpö violetti, tikattu sydänlaukku ja ihanat korvikset, missä on sateenvarjo ja tyttö ja poika heiluu siinä alla :)

Korvikset: BikBok
Laukku: SeppäläHuomenna sitten pitääkin mennä mun kaverin kanssa valmistelemaan maanantaiksi väittelyä. Ei kauheesti huvittais, sillä aihe ei toivottavasti kosketa minua nyt tässä missään vaiheessa ja muutenkaan ei kiinnostais tehä mitään äidinkielen tunneilla, kun opettaja on sellainen kaksinaamainen kääkkä. Aiheena on muuten abortti. Kerron sitten myöhemmin joskus, miten se väittely meni.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti