Happy mother's day!

Mitäs teillä on suunnitelmissa äitienpäiväksi? Toivottavasti kaikki muistavat jollain tapaa äitiänsä! (:
Meillä oli hyvin aikaa salaa leipoa ja laittaa ruokaa, sillä äiti oli aamusta pitkälle iltapäivään opiskelemassa jossain. Teimme jotain aika perus kanapastaa ja tosi hyvää pestotomaattipatonkijuttua. Jälkiruoaksi me tehtiin Even kanssa mansikkajuustokakkua. Se ei vaan ollut jähmettynyt tarpeeksi, kun otimme vuoan irti kakusta - ja se levisi pöydälle.
"ÄÄÄÄITIII APUAAAAAA!"
Se siitä yllätyksestä.

Ihan hyvä siitä silti tuli. Kiitos äitin pelastuksen. Tietenkin otin sen kuvan kaikkein levähtäneimmästä kulmasta, kuinka muutenkaan.

Siinä kakku oli vielä vähän vaiheessa ja ennen koristelua. En nyt näytä sitä koristeltua versiota, sillä kamerani on niin ihana, että sai kakun näyttämään veriseltä, mitä ikinä teinkin. Päällä on siis tummasuklaarouhetta ja mansikoista tehty sydän. Ignore messy table, please!

Ruuan lisäksi ostimme äitille tuon kyseisen tulilatvan sekä kortin, millä hän saa jonkun tietyn määrän käyntejä ohjatuilla jumpilla eräällä kuntosalilla. Kelpais varmaan mullekin!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Palataanpa ajassa taakse päin niinkin kauas kuin perjantaihin saakka. Ohjelmassa oli Imartalla käynti. Päällimmäisenä oli tarkoitus vierailla tätini luona, joka lupasi katsoa jo pitkään minua vaivannutta selkääni (hän on jonkin sortin fysioteraupeutti), mutta jotenkin eksyimme Imatran keskustaan shoppailemaan. Ilokseni huomasin, että siellähän oli melkein samat kaupat kuin täälläkin, vähän pienemmällä valikoimalla tosin, mutta hyvin paljon vähemmän väkeä ostoksilla. Tai sitten väenvähyys (onko tuo edes sana :D) johtui huonosta ilmasta, ken tietää.
Noh, anyways, esittelen tässä ostoksiani!

Söpöt korvikset ostin Seppälän lastenosastolta. Hihi. Pieni sisäinen lapseni nostaa aina päätään, kun puhe on korviksista ja muistakin asusteista. Minkäs sille voi, kun rakastaa kaikkea söpöä ja värikästä.

Ja tuon muffinihuulirasvan ostin KappAhlista. Itse rasva on tahmeaa, eikä tartu huuleeni ollenkaan, mutta tuoksuu ihanan vadelmaiselle. Ja on se niin söpökin, ettei haittaa, vaikkei olisikaan kovin käytännöllinen.

Mum, what could I do without you?

Ensimmäistä kertaa luottokauppani GinaTricot on pettänyt minut. Yhyy. Ostin ihanan mekon. Siinä helmassa oli todella kaunis rypytys, itseasiassa se oli suurin syy ostaa koko mekko. Mutta tänään puin mekoni päälleni. Tittidii. Edessä oleva rypytys oli jotenkin kadonnut ja kangas lörpötti helmasta rumasti siitä edestä. Mutta ei sivuilta tai takaa. Jee. Minun käsityötaidoillani ei ihan heti korjailla edes helmojen rypytyksiä. Enkä voi valittaa GT:hen, sillä rakkaassa kotikaupungissani ei ole moista, enkä Mikkeliin saati sitten Helsinkiin jaksa matkustaa yhden mekon takia. Äiti oli enkeli, pelasti päivän ja lupasi korjata helman. Thank god.
Tässä linkki mekon kuvaan.

Olen nyt aika sataprosenttisen varma, että minun hyppysissäni on jokin maaginen ote, joka tuhoaa kaikki kuivashampoopullot. Luittekin jo varmaan tästä mitä kävi minun rockaholicilleni. Sama meinasi käydä uudelle kuivashampoolleni, Biozellin halvemmalle ja otsonikerrokselle vaarattomalle (!) yksilölleni.

Tämä kuivashampoo on mielestäni hyvää. Toimii minun hiuksilleni, eikä tuo sadan millin kokoinen purkki maksanut kuin 4,50€ (emotionista). Mutta olin eilen vessassa laittamassa hiuksiani. Kuului epämääräistä suhinaa. Kuuntelin, mistä ääni oli peräisin ja kauhukseni se tietenkin tuli kuivashampoosta. Ja sen korkki oli täynnä sitä möhnää. Ohh great, nyt sekin tyhjeni. Huomasin kuitenkin, että se ei ollut tyhjentynyt paljoakaan. Ainoa ongelma oli, etten osannut lopettaa tyhjenemistä. Noh, eipä muu auttanut kun huutaa äiti apuun. Ja äiti sai käden käänteessä suhinan loppumaan. Kiitos äiti, pelastit päiväni taas vaihteeksi. <3

Amatöörimäinen runo lopuksi vielä tähän, juttua mulla oli niin vähän. 

Odotan kovasti viikonloppua, ajalla ei valitettavasti ole hoppua. 

En viikonloppuna jää aikailemaan, lähden kaverini Kaisun kanssa lautailemaan!

Lautailun jälkeen kaverini tulee meille yöksi, hmm, tulikin mieleeni, pitääkin taikoutua vyöksi. :D

Jos unelmablogi on mielestäs värikäs ja suloinen, hei, susta tulee pian iloinen!

Katso vain tuo kuva ja klikkaa linkistä, tätä juttua en keksinyt London Inkistä. 

Shakespearelle runoilun jätän, sillä runossani aika paljon kuraa mätän.

Kiitos. Ja tsekatkaa tämä blogi, ihan MAHTAVA. Kiitos Nelliinalle, kun mainitsit tästä.

  http://www.doedeereblogazine.com/