Elämää lumiukkojen tapaan

Jäin tänään koulun jälkeen odottamaan kaveriani Liisiä kouluun, sillä hänellä oli saksan tunti vielä minun koulupäiväni loppumisen jälkeen. Kävin ostamassa hänelle läheisestä McDonald'sista euron juuston ja minä kun en syö punaista lihaa, ostin itselleni fetakolmion viereisestä valintatalosta. Noh, anyway, kun tulin pieneltä reissultani takaisin koululleni, minulla oli lievästi sanottuna tylsää, joten viihdytin itseäni konttaamalla lattialla (luulin, että on kaasuvuoto tai vastaava, kun ilma väreili) ja ottamalla valokuvia. No, valokuvat olivat todella mielenkiintoisia ja huonosti valaistuja, mutta tässä on pari:

 

  

Jälkimmäinen kuva on kyllä otettu meillä kotona, lattialla näkyy lempi piponi. Naama oli pakko raa'asti leikata pois, sen verran järkky ilme oli. :D 

Päivän asun siitä saa kuitenkin selvää.

Neule: H&M

Lila paita: BikBok

Koru: Seppälä

Farkkulegginsit: Vero Moda

Sukat: Eriparit, jostain kaapin perukoilta :D

Sitten viimein, kun Liisi pääsi saksan tunnilta pois, suuntasimme yhdessä (ylläripylläri) koffariin!

Siellä otin (ylläripylläri) Caffe Mocha Caramelin! Tällä kertaa otin siitä myös kuvan, jotta tietämättömät saisivat kuvan, että minkälaisesta juomasta oikein on kyse. Hyvin makeasta sellaisesta, pakko myöntää.

 

Pohjalla on kinuskikastiketta, kahvi on espressoa (ei kyllä minusta maistu läheskään niin tujulle kun espresson pitäisi), päällä on herkullista kermavaahdon ja softiksen sekoitusta ja lisää kinuskikastiketta. Ehkä yksi parhaista juomista ikinä.

 

Pitää kyllä sanoa, että tuo kermavaahto on taivaallista. Ahmin sen ensimmäisenä, sillä ärsyttää, jos se sulaa. Joskus olen jopa ostanut 3,60€ maksavan normaalin Caffe Mochan (joka on mielestäni äklön makuista) vain pelkän kermavaahdon takia. Harmi vaa, sitä ei voi oikein tehdä itse.. Mutta onneksi on tullut tuo kinuskiversio, joka on parempaa ja nyt on vielä tarjous S-etukortin kanssa se maksaa vain 2€ !

Koffarissa oleilun jälkeen suuntasimme Filmtowniin ostamaan viikonloppukarkit, jotka ovat jo suurimmalta osalta syödyt. No, sen jälkeen kuitenkin lähdin kävelemään sen about kolmen kilometrin matkan kotiin. Ulkona oli n. -20C ja hyytävä tuuli kasvojani vasten. Oli niin kylmä, että joka paikkaan sattui. Sitten kun viimein pääsin kotiin, ryntäsin peiton alle sulattamaan reisiäni. Makasin peiton alla neljäkymmentä minuuttia, että reiteni olivat kokonaan lämmenneet. Neljäkymmentä minuuttia! Nyt tiedän, miltä lumiukoista mahtaa tuntua. Eniten tässä ärsyttää se, että tätä on jo kestänyt piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän aikaa. Tänä talvena ei ole ollut kertaakaan nuoskaa. Aina vain paljon pakkasta. Pidän talvesta, mutta nyt alkaa aivot olla niin jäässä, etten keksi mitään positiivista talvesta. Paitsi laskettelun ja pipot. ;)